maanantai 8. huhtikuuta 2013

Keltanokka puuhissaan

Kolmas kevät puutarhurina on aluillaan. Tunnustan ihan heti alkuun, että olen näissä puuhissa todellinen keltanokka ja vihreäpeukalo tököttää keskellä kämmentä. Mutta olen innoissani ja opettelen tosisassi, näillä avuilla olen päässyn hyvin alkuun.

Naapurin rouva on käynyt kannustuksia ja kehuja jakaen pitämässä tarvittavaa tsemppiä yllä. Hänen upea rinnepiha on moneen kertaan palkittu ja monessa alan lehdessä esitelty. Joten en voi välttyä pieniltä ympäristön positiivisilta paineilta :) Kaiken maailman puutarhakirjat ovat olleet suuri apu ja tietenkin muutamat ystävät, jotka ihan oikeasti ovat tässä kohtaa olleet kullan arvoisia.



Pihalle on tehty paaaaljon. Oikeastaan melkein kaikki on myllätty ympäri. Vanhaa on säästelty, sen mitä on voitu. Kaivurin nokassa on siirrelty puita ja pensaita uusille sijoilleen. Perennat ovat muuttaneet ainakin kertaalleen. Ehkäpä joskus saan inspiraation ja kerron mistä lähdettiin liikkeelle ja missä vaiheessa ollaan nyt. Tänään oli aika tutustua lähemmin vanhaan etupihan omenapuuhun. Viime keväänä puu oli täydessä kukassa pienen leikkausoperaation jälkeen. Syksyllä saimme kori tolkulla omenoita, happaman kirpeitä, mutta silti maistuvia. Naapurin rouva kävi jälleen tsemmpaamassa ja kertomassa, että omenapuu ei ole vuosiin kukkinut ja arveli sen kiittävän meitä huolenpidosta. Kuinka kaunis ajatus.


Omenapuu kertoo omaa tarinaansa elämänsä mutkaisista vaiheista. Ei siitä saada enää täydellistä malliyksilöä, mutta tälläisenään se nyt komistaa etupihaamme. Hiukan on pohtimista minkä oksan tänä keväänä sahaan ja mitä versoja typistelen :)


Viime kesänä istutettiin pihalle kolme uutta omenapuuta. Ne suojattiin kaikkien taiteensääntöjen mukaan viime syksyä. Näyttävät ainakin tässä vaiheessa selvinneen talven haasteista. Typistelin niiden oksia hiukan, hyvin varovasti tosin.



Siinä omppupuu puuhissani sain vahvistusta kevään etenemiselle (kaikesta lumen määrästä huolimatta), Katselin kuinka siirenin silmut pullistelivat kuin pakkasöitä uhmaten ja laulujoutsen pariskunta tanssi jäällä häätanssia. Vuodenaikojen kamppailun tunnetta vielä vahvisti taivaalle purjehtivat lumisadepilvet, jotka heittivät hennot hiutaleensa inokkaan kevätpuutarhurin niskaan. Menehän siitä!



Nappasin omenapuun leikatuista oksista muutaman sisälle mukaan. Kuinka toivonkaan, että jokunen kukannuppu aukeisi niistä ennen kesää. Lumisateen lomasta ilta-auringonsäteet pilkahtivat vielä olohuoneeseen ja buddha hymyili rauhallista, luottavaista hymyään hyllyn reunalla.





"Jos haluat olla onnellinen yhden päivän,ota humala.
Jos kolme päivää, mene naimisiin. 
Jos kahdeksan päivää, teurasta sika ja syö se. 
Jos haluat olla ikuisesti onnellinen, 
ryhdy puutarhuriksi."
-Kiinalainen sananlasku-

10 kommenttia:

  1. Ihana postaus, huippu sananlasku <3
    Tosi hieno juttu, että naapurissa on noin vahvaa puutarhaosaamista ja tukea saatavilla. Mielelläni itsekin ottaisin apuja vastaan, kun ei minullakaan omat taidot niin häävit ole.
    Meikäläisen omena-, luumu-, ja kirsikkapuille ei käynyt ihan yhtä hyvin viime talvena. Pupun ruuaksi päätyivät. Oma vika - istutin ne syksyllä hätäpäissäni ja viimeisillään raskaana pihan perälle ja pistin sormet ristiin. Ei tehonnut... ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sananlasku oli kyllä osuva ja helppo siinä mielessä toteuttaa, etten muista milloin olisin juonut itseni kunnolla humalaan :))), en ole syönyt lihaa lähes kolmeenkymmeneen vuoteen...naimisissa olen ollut useita vuosia onnellisesti (mutta ei se minua onnellisemmaksi tehnyt), tämä puutarhahomma on nyt siis nähtävä!

      Ostimme talomme aikoinaan vuodenvaihteessa. Edellinen asukas oli jättänyt uutukaiset omppupuut suojaamatta ja sain keväällä ihmetellä sitten kuoliaaksi kaluttuja puita. Puutarhatyöt kyllä opettavat kohti onnellisuutta, sen eteen tulee tehdä sopivasti töitä tai sitten olla itselle sopivasti armollinen :)

      Poista
  2. Todella mahtis tunnelma tässä sinun postauksessa. Älä missään nimessä ota paineita naapurin 'täydellisyydestä' sillä muuten tämä tunnelma häviää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos pilvi tärkeästä muistutuksesta! Haasteita osaan kyllä haalia itselleni, vaikka sitten naapurin esimerkillisestä puutarhasta. Olen pyrkinyt tähyilemään sitä lempeällä otteella ja säilyttämään omassani kokeilevan, innokkaan tunnelman. Mikään ei ole täydellistä ja kaikki on :)

      Poista
  3. kiinalaiset sananlaskut puutarhan hoidosta ovat niin hyviä !
    kuten myös "Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito, eikä sekään ole kovin tärkeää"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin! Olin aiavn hilkulla lopettaa postaukseni Riikka tuohon sananlaskuun :)))

      Poista
  4. Tosi hienoa, että naapurista löytyy kannustusta ja apua :)
    Meillä asuu naapurissa eläkeläispariskunta ja rouva viettää keväästä syksyyn kaiken ajan puutarhassa. Heillä on niin hieno ja hoidettu piha, paljon istutuksia
    ja patsaita ja vaikka mitä. Onneksi asutaan haja-asutusalueella, pihojemme välillä on pieni metsikkö, että ei ole heidän pihansa ihan suoraan minun muuminmamman villin viidakkopihan vieresssä vertailtavissa ;DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos metsälle sen tuomasta suojavyöhykkeestä. On kiva kun saa vinkkejä ja innostusta muilta, silti oman luominen käy rennommin jos ei nyt olla ihan riti-rinnan. Puutarhanhoidon opettelu on ollut siinäkin mielessä innostavaa, että yhtä oikeaa tapaa ei ole sitä luoda.

      Poista
  5. Tulin vastavierailulle sinun blogiisi ja liityin lukijaksi :) Kiva kun löytyy uusia mielenkiintoisia blogeja.
    Puutarha-asioissa oppii joka vuosi uutta. Ja tuntuu siltä, että kiinnostus vain kasvaa vuosi vuodelta. Nälkä kasvaa syödessä... Kun tieto lisääntyy, on kiva kokeilla kaikkea uutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa Eija!
      Näinhän se on parin viimevuoden aikana mennyt...nälkä ja kiinnostus on sen kuin kasvanut :)

      Poista