Mutta nyt minulla oli ihan oikea tarve, jota ilman en enää ajatellut olla...nimittäin verhot keittiöön ja pikku huoneeseen. Ollaanhan sentään asuttu maamolaa jo yli kaksi vuotta ilman verhoja näissä ikkunoissa. Hyvin ollaan pärjätty. Tien ja naapureiden puolella on perus tylsät sälekaihtimet, ihan vain sitä varten, että joskus iskee tarve olla omissa oloissa. Meren puolelta sisälle kurkkii vain oravat ja linnut ja välillä iloiset auringon säteet. Verho tarve on siis puhtaasti sisutuksellinen :)
Eilen posti toi Sateenkaarenrantaa puodista ihanan paketin. Joukkoon oli sujahtanut verhojen lisäksi muutama pikku juttu, joiden suhteen en sen kummempia perusteluja hae :)
Keittiöön tilasin hissiverhot (kuvassa oikealla), mutta en ole vielä ihan varma oliko postin tuoma ihan napakymppi, sen verran kappa kuitenkin peittää keittiön ikkunasta avautuvaa maisemaa. Täytyy oikein ajatuksen kanssa testailla. Röyhelöverho päätyy pikku huoneeseen...ja se on aivan ihana! Suloistakin, suloisemmat sinkkiämpärit ajattelin kevään tullen sijoittaa puutarhaan, nyt ne komeilevat keittiön kaapin päällä kevättä odotellen. Pari lyhtykoukkoua sijoittuu varmasti arvoisilleen paikoilleen ja pienet lintukoukut todennäköisesti eteisen lintutapetin jatkeeksi. Enkelinsiipiä en voinut vastustaa, ne selässä vielä haaveillaan monia ihania asioita.
Zisu ja Nala pyörivät jaloissani kun pystyttelin dokumentointia varten jalustaani. Pian Nala tuli viereen katselemaan kuvattavaa asetelmaa, kallisteli tuumailevan näköisenä päätään ja heilutti hyvän tuulisena häntää. Siinä me neidit sitten supateltiin pieniä naisten juttuja pitsiverhoista. Zisu makoili taasen lattialla, hiukan tylsistyneen näköisenä..."tulkaas nyt sieltä jo leikkimään naiset" -ilme kasvoillaan.
Nyt siis on shoppailtu hiukan. Muutama pikku juttu vielä odottaa ratkaisua, kuten tuo olkkarin matto. Tilattiin jo ennen joulua siihen uusi, hieno villamatto, jonka pitäsi saapua helmikuun aikana. Tilattu matto on sävyiltään hyvin naturel ja nyt oon kovasti pähkäillyt, että oisko sittenkin joku värikkäämpi parempi valinta. Pidän selkeistä linjoista, mutta pelkäästään vaalea, ei ole ihan mun juttu. Ehdotuksia ja vinkkejä otetaan mielellään vastaan :)
Se mitä minua aina jaksaa kyllästymättä ilahduttaa ja ihastuttaa on vanhat ja saadut jutut, kuten äidiltä perityt kahvipurkit, isoäidin hopeinen tarjoiluvati, pikkuinen pöytäharja tai ystävältä saadut sudenkorento lasinaluset. Yritänkin muistaa kaivaa kaappien kätköjä, ennen kuin riennän ostoksille. Paras ja ekologisin puoti kun usein löytyy ihan omasta takaa, kun vain katsoo hiukan uusin silmin tai sipaisee maalia vanhan kylkeen :)
Meille on tulossa mielenkiintoinen, koirien täyteinen viikonloppu. Siitä sitten tarinoita myöhemmin :)
Kaunista viikonoppua teille ihanuuksille...älkääpä hukkuko lumeen :) :) :)
