Olen aloittanut tämän aamun haaveilulla ja dialogilla itseni kanssa.
Kovin keveissä merkeissä tosin.
Poimin blogiystävän sivuilta "Jos olisin..." -leikin.
Tämän parissa hymyilin itselleni tovin.
Sitten jo siirryinkin puutarhahaaveilun pariin :)))
Jos olisin...
Astia - olsin Sarpanevan valurautapata
Puu - hevoskastanja (kuin kynttilälyhdyt oksilla sen kukkiessa)
Kenkä - hyvin sisäänajattu vaelluskenkä
Väri - vanamon hento roosa
Kirja - Myrskyluodon Maija tai Onneli ja Anneli
Hedelmä - pihapuun punaposkinen omena
Marja - mustikka
Eläin - olisin kai kilpikonna (osaisinko hidastaa tahtia)
Päivä - Joulupäivä
Rakennus - vanha hirsinen rantasauna saaristossa
Vaate - islantilainen villapaita
Materiaali - olisin pellava
Kaupunki - ehdottomasti Porvoo
Lintu - hippiäinen
Tarpeellinen kapistus - pyykkinaru pihalla
Täällä sitä vaan haaveillaan ja unelmoidaan.
Portaikon remontti on alkanut. Mies puuhastelee sen parissa. Minunkin kädet syyhyävät pensselin varteen, vaikka tiedän, että sormien on kohta asetuttava näppäismistön riveille takomaan tekstiä. Velvollisuudet eivät juuri nyt halua asettua ruotuun, kun olisi niin paljon inspiroivaa muuta puuhaa.
Katsotaan miten maamon käy?
Jos nyt kuiten jaan ihan pikkuisen aamuhaaveita.
Katselin lumista takapihaa ja muistelin kesää. Takana elämäni työleiri. Koko kesän jylläsivät kaivinkoneet pihalla ja me niiden kaverina käsivoimin. Tasainen nurmikkopiha aloitti muutoksen kohti puutarhaa. Saatiin kivipolkuja ja perennapenkkejä sekä ihanaakin ihanampi saunatupa. Hommaa on edessä vielä hurumykket, mutta sehän tässä on hauskinta...mullantuoksuinen puuhastelu ja välillä itsensä ylittäminen :)
Haaveissani ovat jo puutarhaenkelit puuhissaan. Maan alla jo kevättä valmistellaan kovaa vauhtia.
Maan alla on matojen makuuhuone,
musta, hiljainen tupa.
Siellä on hiirenvarpaisilla
hipsuttelulupa.
Samettipeittojen alla nukkuu
toukkien hiljainen suku.
Unessa jo säteilee
perhosensiipipuku.
- H. Huovi -
Vuonna 2011 saatiin talon taakse terassi ja viime kesänä hommat jatkuivat pihan puolelle. Nyt mukulakivipolku kiemurtelee pitkin pihaa (kiitos monien ahkerien käsien), pensasaidanteet reunustavat tontinrajaa, perennapenkit kasvavat kaikenlaista (en edes tiedä mitä kaikkea olen sinne innostuksessani istuttanut) ja uusi nurmi vihersi jo alkusyksystä.
Ehkäpä jonain päivänä puutarhani kukkii kuin Como-järven mallipuutarhat Italiassa.
Ja nyt hus, hus hommiin siitä ja sassiin!
vai....menikö se näin?
Hyviä haaveiluja sunnuntaihin!
