maanantai 18. helmikuuta 2013

Ruusunpunaisissa tunnelmissa



No eihän se minuun ainakaan pitänyt tulla, tuo viheliäinen kuumetauti. Sitä tässä on nyt kuitenkin kaiken kivan keskellä taltutettu kaiken maailman troppien voimien. Onpa siinä tyhjentynyt 
yksi sun toinen purkki ja pullo.

Ehdoton suosikkini on ollut 
Hommanäsin
mustaherukkamehu. Pullonpohja vain 

tästä
tehopakkauksesta häämöttää.

Eilen jo piti ottaa hiukan vahvempaa douppausta, jotta tokenin mukaan siskon tyttären, kummilapsemme ristiäisiin. Matkaan huolettiin äitini aikoinaan ompelema kastemekko. Tämä ihanuus on puettu ties kuinka monen pikkuisen päälle 60-luvusta alkaen. Jokaisen mekossa kastetun nimi on kirjailtu huolella kastemekkoon, serkut, veljet ja siskot, minun lapset ja lapsenlapset,
minua unohtamatta :)

Ensin hentoakin hennompi pesu 
ja sitten varovasti silitellen

Kaksi aarretta. 
Vasemmalla jo edessmeennen äitini vanha
"potkupuku", jonka mummini on hänelle
sota-aikaka ommellut. 


Elämän ensimmäinen
juhlapäivä


Juhlatarjoilut olivat kyllä parhaasta päästä. Hauskimmat ja kuvatuimmat varmasti nuorimman
 tyttäreni loihtimat kakut. Toisessa hattivatit (siskon perheen viisi lasta) laskevat pulkalla mäkeä ja
toisessa pikkuneidin isän nörttihuumorin elkein varustettu F1-läppäri.

Sillä aikaa me saimme olla jakamassa kummilapsemme ensimmäistä tärkeää juhlapäivää, esittivät ystävämme Zisua Jyväskylän koiranäyttelyssä....ta-dam...Zizu otti ja nappas kolmannen serttinsä ja on nyt Suomen uusi muotovalio, samlla valioituen myös Latvian muotovalioksi. Ja me ollaan tietenkin Zisusta ihan superylpeitä.

Meidän Zisu on siitä hassu, että kun siitä 
yrittää ottaa potrettia, niin sehän tekee kaikkea
muuta kuin seisoo muotovalion tyyliä esitelläkseen. 

Ok, istutaan sitten :)

Illalla väsyneenä kotiin paletessani tiesin, että nyt olin saanut paras troppia taudin kuritukseeni. Näitä päiviä tarvitaan :)


- Siili -

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Love. Nyt on ensimmäinen päivä pitkästä aikaa, että päässä liikkuu muutakin kuin epämääräistä suhinaa. I lämmittää saunaa, jonne meinaan kohta karistaa viimeiset taudin rippeet :)

      Poista
  2. Voi, ihana vauveli ♥
    Suloiset kakut, ei ihme, että olivat kuvauksen kohteena.
    Onnea myös Zisulle! Meidän Teekkarilla on näyttelyissä tosi hyvin pärjännyt Sealyhamin terrieri, aina tulee ruusukkeita. Minä en tosin niistä mitään ymmärrä, mutta mukava koiruli kuitenkin.
    Mies ehti tartuttaa minuun ennen työmatkalle lähtöään jonkinlaisen nuhan alun, nyt ovat järeät toimenpiteet on myös täällä käytössä: mustaherukkamehua, hunajaa ja auringonhattu-uutetta.....
    Mukavaa viikonalkua sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkuinen kummityttömme on aivan saman näköinen kuin äitinsä vauvana...eipä nuo omenat kauas puusta putoa :) Meilläkin on ymmärrys näistä koiramaailmaan näyttelyhupustuksista ihan varkain lisääntynyt. Jos oisit kysynyt viime kesänä ruusukkeista, niin enpä tiedä olisinko sanonut mittään :)))
      Toipumisia sinulle, ainakin on tropit kohdallaan. Täällä jo noiden voimin voidaan paremmin :)

      Poista
  3. Oi, ihana perinne tuo kastemekko <3

    Paljon onnea hienolle koiruudelle ja pikaista paranemista emännälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kastemekko on ollut meille ihan aarre. Nyt siinä on muutama pinen pieni reikä ja itse kangas on jo jo kovin ohut. Täytyy toivoa, että saamme sen säilymään hellävaraisessa käsittelyssä vielä monen lapsen juhlat.
      Kiitos toivotuksista...täällä sonnustaudutaan töihin, joten ollaan jo voitonpuolella :)

      Poista
  4. Ihanat kastemekot ja "potkupuku". Ja mitkä kakut, aivan uskomattoman hienot. Ja vielä koirulin saavutukset, onnea! Ja paranemisia sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Krisse! Onneksi tauti on jo nyt voiton puolelle ja voin jo pienin askelin nauttia ulkona loistavasta valoimiöstä :)

      Poista