KAIKENLAISTA

Bloggaamisessa on se hyvä puoli, että huomaa tekevänsä ja kokevansa kaikenlaista. Itselle olennaiset asiat tulevat selkeiksi. Eilen oli niiiin paljon töitä, että en olisi malttanut irroittautua toimiston uumenista. "Tärkeät" hommat pitivät otteessa. Onneksi tuli tytär lapsenlapsen kanssa oven taakse kolkuttelemaan ja houkuttelmaan lyhtyjuhlaan. Onneksi maltoin lähteä. Pimeä pilvinen taivas aukesi ja tähdet syttyivät taivaalle, kun kuljimme pimeässä metsään lyhtysatua nuotion äärelle kuulemaan. Paluumatka taittui lyhtyjen loisteessa ja kauniiden lyhtylaulujen soidessa. Pimeys voi olla kovin kaunista ja erityisesti yhdessä koettu lämmin tunnelma.

Tänään aamulla haukkasin ison annoksen aamuauringon valohoitoa. Reipas kävely koirien kanssa korvasi kirkasvalolampun tehot. Kuvaaminen kolmen koiran kanssa ei ollut helpoin tehtävä, mutta onnistuin nappaamaan sentään muutaman kuvan.

Supisuomalaista

Marraskuun uudet versot

Tervetuloa tilhet herkuttelemaan

Sillalla

Zisu

Nala (4 kk)

Iltapäivästä pakkasin Nago-koiran autoon ja painelimme eläinlääkäriin. Koiruliini menetti toimenpiteessä sukukalleutensa (tarkemmin suvunjatkokykynsä), ilman minkäänlaista päätäntävaltaa asiasta. Kannoin pökkyräisen pikku topilaan autoon filttien lämpöön. Kun kyytiin oli vielä kerätty mies ja chihut, ajelimme viikonlopun viettoon omaan tupaan.

Nago, pikkuinen toipilas

Minäkin pääsin ensimmäiseen blogikuvaan miehen napatessa kuvan peruslöhömeiningistä kotisohvalla.
Olen muuten aivan ihastuksissa, noista etualalla palavista kauniista kynttilöistä. En erityisesti pidä jippoilusta, mutta näissä on jotain herkän kaunista.