Joulun tähdet tukkikaa, mua tiellä ohjatkaa.
Luoksen kirkkaan valon, joulujuhlan jalon.
Pimeyden halki vaan, matkaa lähden taittamaan.
Valon kohtaan varmaan, joululapsen armaan.
 |
Ensimmäinen adventtikynttilä loisti yhdessä laskevan auringon kanssa |
 |
Mies rakastaa heikkoja jäitä. Kotirannassa ei onneksi ole nyt vettä kuin polviin asti, joten ei se onneksi syvälle humpsahda :) |
Sunnuntai ei kai ole se paras siivouspäivä, mutta eilinen rentoilu piti nyt kuroa kiinni ja tarttua kiltisti moppiin ja rättiin. Mies sai laitettua kolmeen ikkunaan vielä verhotangot. Verhojen ripustamista en lupaa tänään saada päätökseen, mutta varmasti sen ennen joulua ehtii. Meillä ei juuri verhoja tarvitse, niin ei niillä niin kiire olekaan. Kun pahimmat villakoirat oli komennettu imurin uumeniin, sain sytytellä kynttilöitä ja huokaista syvään.
En tiedä mitä ovat nuo kauniit marjaoksat, mutta sopivat täydellisesti valkoisten tulppaanien seuraksi.
Kaunista talvista viikkoa sinulle <3
Kaunista ja muutenkin mukavaa viikkoa sinullekin!
VastaaPoistaKiitos Krisse, kera hyvien toivotusten!
VastaaPoistakiitos samoin!
VastaaPoistaOi,miten kauniita kuvia! Mukavaa joulukuuta!
VastaaPoistaKiitos Taru ja Riitta Sinikka. Kauneuden näkeminen ja jakaminen saa minut aina hyvälle mielelle :)
VastaaPoista