Perinteistä poiketen

Otettiin varaslähtö pipareissa. Leivottiin niitä jo tänään. Parikymmenen vuoden ajan olemme leiponeet niitä itsenäisyyspäivän aamuna. Mutta ei tämä kummemmalta tuntunut näinkään. Taitaa olla pääasia, että tulee leivottua. Ja tuo tuoksu joka täyttää koko talon, siitä viimestään tietää, että tehdään joulua ihan tosissaan <3

Pipareiden leipomiseen kuuluu ehdottamasti pienet auttavat kädet ja suihin vilahtava taikina. Miten onkaan taitavia pikku leipureita nuo yökyläläiset, 3 ja 6 vuotiaat. Hetkessä on pellillinen sun toinen paistettu. Huomenna sitten koristellaan. Siitä sitten myöhemmin...

Kun ekat piparit oli maistettu oli toisen H-hetken aika.Vaari nosti esille meidän tyttöjen vanhat Playmobilit. Ei ole ajanhammas niiden arvoa ja leikin luomoa heikentäen purrut. Merirosvolaiva, aarresaari, savenvalajan talo ja intiaanien tiibi, jatkoi leikkijän käsissä sitä mihin tytöt leikin jätti, lähes parikymmentä vuotta sitten. Eihän sitä olisi edes malttanut nukkumaan lähteä. Onneksi saa taas leikkijä huomenna leikkiä jatkaa.

Unia vailla...huomenna juhlitaan :)