Kolmas adventti toi tulleessaan pikku reissun saaristoon.
Edellisvuoden tapaan lähdimme sieltä hakemaan kuusta. Ja löytyihän se jälleen, tuuhea ja kaunis.
Emme olleet päässeet vielä kurvaamaan pihaan, kun jo pikkuinen huomasi tien varressa vilkuttavan joulupukin. Ei muuta kuin peremmälle.
Pikku koirat pääsivät mukaan ihmettelemään vilskettä. Kovasti oli katsottavaa ja nuuhkittavaa. Erityisen houkuttelevalta tuoksui nuotipaikan luona.
Joulukuusien lomassa oli myös tuuhea turkkisia lampaita, joita ei näyttänyt pakkanen haittaavan.
Olivat niin kovin suloisia, että oli hiukan noloa ostaa matkaan upea mustan-harmaa lampaantalja.
Välillä piti juosta lämpikseen. Nousi sellainen viima ja pyry, että tunsi olevansa todellakin saaristossa.
Lossimatka on aina pikku seikkailu meille mantereella asuville.
Tyttö taivahan takana, tyynyjänsä typsyttävi, nauhojansa napsuttavi, pyrylunta heittelevi.
Otetaanpa sopivan rennosti vika viikko ennen h-hetkeä :)
Oi, kauniita jouluisia tunnelmia välittyy kuvistasi ruudun tällekin puolen <3
VastaaPoistaMukava kuulla Ruususuun äiti :) Meillä oli oikein tunnelmallinen reissu. Samaisesta paikasta tuli myös edellisvuoden kuusi ja se piti neulasensa niin, ettemme meinanneet sitä kantaa ulos edes Nuutin-päivänä.
VastaaPoistaLossista puheen ollen :) Muistan hyvin kun vajaat neljä vuotta sitten saareen muutettuamme ajattelin lossista hieman kitkerästi ja toivoin että rakentaisivat nyt sillan siihen. Aina olin jotenkin myöhässä tai tauon aikaan ja aina sai vain varttua että pääsisi yli. Mutta mutta. Nyt jos alkaisivat siltaa puuhaamaan niin vastustaisin sitä ns. henkeen ja vereen. Toki myöhästyn edelleen silloin tällöin, mutta se kuuluu asiaan. Kaikkeen tottuu niin kummasti. Lossi kuuluu tähän ympäristöön, ehdottomasti :)
VastaaPoistaElämä kulkee siis lossin ja saariston rytmiin :)
PoistaKerroin juuri ystävälleni, että haimme (rahalla) kuusen hänen kotisaarestaan, niin hän kertoi, ettei kuusista ole kuulemma tapana maksaa, se kaadetaan joka sattuu mielltyttämään, eikä sen enempää kysellä. Arvelin tämän käytännön pätevän vain paikallisiin. Minä taidan jatkossakin kuusestani maksaa, enkä hiippaile saaristoa kohti kirves kainalossa :)