sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Jos olisin...

Olen aloittanut tämän aamun haaveilulla ja dialogilla itseni kanssa.
Kovin keveissä merkeissä tosin.
Poimin blogiystävän sivuilta "Jos olisin..." -leikin.
Tämän parissa hymyilin itselleni tovin.
Sitten jo siirryinkin puutarhahaaveilun pariin :)))


Jos olisin...
Astia - olsin Sarpanevan valurautapata
Puu - hevoskastanja (kuin kynttilälyhdyt oksilla sen kukkiessa)
Kenkä - hyvin sisäänajattu vaelluskenkä
Väri - vanamon hento roosa
Kirja - Myrskyluodon Maija tai Onneli ja Anneli
Hedelmä - pihapuun punaposkinen omena
Marja - mustikka
Eläin - olisin kai kilpikonna (osaisinko hidastaa tahtia)
Päivä - Joulupäivä
Rakennus - vanha hirsinen rantasauna saaristossa
Vaate - islantilainen villapaita
Materiaali - olisin pellava
Kaupunki - ehdottomasti Porvoo
Lintu - hippiäinen 
Tarpeellinen kapistus - pyykkinaru pihalla



Täällä sitä vaan haaveillaan ja unelmoidaan.
Portaikon remontti on alkanut. Mies puuhastelee sen parissa. Minunkin kädet syyhyävät pensselin varteen, vaikka tiedän, että sormien on kohta asetuttava näppäismistön riveille takomaan tekstiä. Velvollisuudet eivät juuri nyt halua asettua ruotuun, kun olisi niin paljon inspiroivaa muuta puuhaa.
Katsotaan miten maamon käy?

Jos nyt kuiten jaan ihan pikkuisen aamuhaaveita.
Katselin lumista takapihaa ja muistelin kesää. Takana elämäni työleiri. Koko kesän jylläsivät kaivinkoneet pihalla ja me niiden kaverina käsivoimin. Tasainen nurmikkopiha aloitti muutoksen kohti puutarhaa. Saatiin kivipolkuja ja perennapenkkejä sekä ihanaakin ihanampi saunatupa. Hommaa on edessä vielä hurumykket, mutta sehän tässä on hauskinta...mullantuoksuinen puuhastelu ja välillä itsensä ylittäminen :)


Haaveissani ovat jo puutarhaenkelit puuhissaan. Maan alla jo kevättä valmistellaan kovaa vauhtia.

Maan alla on matojen makuuhuone, 
musta, hiljainen tupa.
Siellä on hiirenvarpaisilla
hipsuttelulupa.

Samettipeittojen alla nukkuu
toukkien hiljainen suku.
Unessa jo säteilee
perhosensiipipuku.

- H. Huovi -


Vuonna 2011 saatiin talon taakse terassi ja viime kesänä hommat jatkuivat pihan puolelle. Nyt mukulakivipolku kiemurtelee pitkin pihaa (kiitos monien ahkerien käsien), pensasaidanteet reunustavat tontinrajaa, perennapenkit kasvavat kaikenlaista (en edes tiedä mitä kaikkea olen sinne innostuksessani istuttanut) ja uusi nurmi vihersi jo alkusyksystä.

Ehkäpä jonain päivänä puutarhani kukkii kuin Como-järven mallipuutarhat Italiassa.



Ja nyt hus, hus hommiin siitä ja sassiin!

vai....menikö se näin?

Hyviä haaveiluja sunnuntaihin!



9 kommenttia:

  1. Ihanaa! Täälläkin haaveillaan :) heräsin niin aikasi ( toivoin nukkuvani ainakin kymmeneen) ja niinpä lupasin itselleni haaveilu hetken! Nyt alan hommiin, ehkä samoihin kuin siellä päässä :) tsemppiä urakkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä litteroidaan urakalla. Aika aikaavievää puuhaa.
      Tsemppiä myös sinne :)

      Poista
  2. Taivas miten ihana mukulakivipolku! Rakastan luonnonkiviä <3 Niitä tulee (ja on jo) meidänkin pihalle erittäin paljon. Sitä vaan en tiedä, minä vuonna pihatyöt valmistuvat :D Toivotaan että ensi kesänä ehtii / pystyy panostamaan siihenkin edes vähän :)

    Voihan kesä, tule jo! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos. On se meistäkin aivan ihana :)
      Luonnonkiviä meillä ei juurikaan ole omasta takaa. Nämä pienet murikat tulivat kuormurin lavalla meidän tontille. Siitä läjästä niitä on sitten yksitellen kannateltu sijoilleen.
      Hommaa piisaa useaksi kesäksi...ja mahtaakohan kaikki olla valmista milloinkaan :)))
      Ihanaa kesän odottelua <3

      Poista
  3. Onneksi puutarhanhoito on painottuu nyt haaveiluun ja on oikeasti aikaa naputella konetta :)))
    Kaunista helmeilevää helmikuuta sinulle ja ahkeria hetkiä haaveilun lomaan :)

    VastaaPoista
  4. Kerrassaan kaunista - ja aika ajoin pitää haaveilla ihan kunnolla. Ihanaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haaveilu on laji jonka osaan. Toki sitä välillä saa tehtyä haaveista myös totta, osittain ainakin :)
      Iloa myös sinun alkavaan viikkoon!

      Poista
  5. Ihanat mukulakivipolut! Sellaisista minäkin välillä haaveilen, mutta kärsivällisyyteni ei ole parasta sorttia ja innostun aina jostain muusta, enkä sitten osaa päättää mitä tehdä ja sitten jää kaikki suunnitelmat toteutumatta, ainakin melkein :) Kevättä odotellaan täälläkin kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aika kovapäinen haaveitteni suhteen. Eipä sitä tosin tällainen haaveilija saa kuin murto-osan toteuksen alle. Tuon mukulakivipolun suhteen järjestin osittain palkallisen työleirin rakkaiteni iloksi <3 <3 <3 Työn lomassa vietettiin monta ihanaa ja rentoa hetkeä. Puhkikuluneet työhanskat saivat roikkua oman aikansa naulassa enne kuin taas tartuttiin hommiin. Onnkesi on nämä talvet, sitä saa ihminen ottaa vähän rennommin :)
      Kevättä rinnassa ja työhanskoja jo hiukan kaipaillen :))))

      Poista