torstai 28. helmikuuta 2013

Portaikossa tapahtuu

Ehdinkin jo mainita, että meillä on alkanut vihdoin tapahtua portaikossa.
Huh ja hei! Tämä osa remonttia ei olekaan mikään pikku juttu.
Yli 90 vuotta vanhat, natisevat portaat, eteinen ja yläkerran pieni aula ovat aloittaneet uudistusleikin.


Portaista on hiottu vanha maali pois, osasta seinäpintoja kaivettu Haltex-levyn alta vanhaa raakalautaa esille, pakkeloitu, kitattu, suojattu...
...ja kohta päästään tekemään uutta pintaa, maalaten ja tapetoiden.
En malttaisin odottaa.

Raakalautapinnat maalataan Uula-valkoisella. Vasemmalla näkyvä seinä tapetoidaan Sandbergin "tammi-lintu"-tapetilla. Portaat maalataan Uula-lattiamaalilla. Sävy päätetään sitten kun seinät ovat valmiit, mutta vahvana ennakkosuosikkina on joku siniharmaan sävy.

Projekti jatkuu eteisen puolelle alakertaan. Sama maalattu raakalautameininki toistuu portaiden alapuolella olevassa seinässä (vastapäinen seinä on tapetoitu tässä postauksessa vilahtavalla TAPETILLA, jota samaa tulee myös portaikkoon).



Eräs blogiystäväni jakoikin muutama päivä sitten omia kokemuksia portaikon remontista ja nyt jo uskon, että tähän hommaan ryhdytään vain kerran elämässä. Ainakin minun nopeatempoinen luonne on jo nyt koetuksella :) Valmista tulee pikku hiljaa, monen työvaiheen jälkeen. Kuiva suti jo heiluu kädessäni, kun kärsimättömänä odotan, että pääsisin itsekin jo jotain tekemään.

Kun en muuta puuhaa vielä keksinyt, niin sijoittelin kevätuutuuksiani portaikkoon kuvattavaksi.

Tii-ti-dii...eilen hain NE...kevätkengät!!!!
Nämä olin päättänyt ostaa. Vagabondin Cortonat.
Ja ne on niin ihanat :)

Nämä ja mä odotamme sulia teitä jolle päästä astelemaan

Mukaan tarttui myös valkoinen farkkutakki. Aivan oikein, valkoinen.
Puolisolta pääsi heti naurun härähdys - valkoinen!
Kuulemma pienet mustat tassunjäljet kohta koristavat takin liepeitä.
Myönnettäköön, että unohdin kokonaan käytännöllisyyden. Ehkä takki pääsee vain erityisille reissuille, sellaisille joissa sen valkoisuus saa pitää kutinsa.

Ehkä sitten huhtikuussa (Tommy Hilfiger)
Jotta ei menisi ihan vain kevätkelien odotteluksi soin sentään itselleni (jälleen kerran) yhden raitapaidan lisää. Stockan valoissa se näytti sini-valkoiselta, mutta kotona paljastui musta-valkoinen todellisuus. Itseasiassa aika hauska valinta.

Raitapaita päälle (Vila) ja keltaiset helmet kaulaan, niin tämän päivän
toimistoasu on siinä. Ehkä hiukan suoristan vielä tuota hapsottavaa
peikkotukkaani.

Aurinkoisia ajatuksia sinulle!
- Siili -

7 kommenttia:

  1. Kiitos projektikuvista! Voi että, ihan varmasti tulee tosi kivat portaat ja seinät :) Ja heh, minullekin tosiaan riitti se yksi kerta ;D

    Kivoja löytöjäkin olet taas tehnyt! Nuo tennarit näin toisaalla myös vaaleanpunaisena, on kyllä molemman värisenä tosi herkut <3

    Terkuin,
    toinen jolla ei myöskään koskaan ole liikaa raitapaitoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Projektista kuullaan varmasti vielä, kuvin ja sanoin :)
      Minä kävelin eilen putiikissa toisessa jalassa tuo vihertävä tennari ja toisessa vaaleanpunainen... :))) Ei ole tainut koskaan miettiminen olla näin vaikeaa.

      Poista
  2. Ihania vaatteita! Ja wau tuo portaikon projekti. odotan innolla lisää kuvia kun valmista tulee. Kuulostaa niin hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvia ja juttua varmasti tulossa lisää.
      Keväänodotus näkyy villapaitojen naftaliin laitossa ja uusien ihanuuksien haaveilemisessa ja tietysti tulppaanikimmpujen ilmaatumisessa pöydille.

      Poista
  3. Kuulostaa lupaavan hienolta tuo portaikon remontin lopputulos. Laita sitten kuvia kun on valmista! Raitapaitoja on mullakin useampia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta alkaa pensseli heilumaan :)
      Projektin etenemisestä tulee varmasti juttua tänne - toivottavasti pian!

      Poista
  4. Eipä tässä nyt olla ihan väitsäriä innostuttu vielä tekemään :) Vähän niin kuin omaa työtä varten tutkitaan kuinka edistää lapsilähtöistä toimintaa. Alan oppilaitos pitää meidät ruodussa :)
    Saatiin mielestämme hyviä ja käyttökelpoisia tuloksia aikaiseksi. Suosittelen lämpimästi kahlaamaan Skinnarin kirjan läpi. Luin just uudestaan Jantusen satu kasvattaa ja siinä on paljon minua lähellä olevaa kasvatusajattelua.
    Mukava kun olet hengessä mukana...ehkäpä saamme joskus tilaisuuden kokemustenvaihdolle laajemminkin :)

    VastaaPoista